Elämä on siitä hassua, että ikinä ei tiedä minne se kuljettaa. Nyt vasta alkaa tajuta, että sitä on ihan oikeasti toisella puolella palloa. Yhtenä iltana sitä istui kotona ja mietti, että haluaa vaihtaa maisemaa. Ruotsiinhan sitä piti ensin lähteä, mutta kun vaihtoehdoksi tuli Australia, ei tarvinnut enää kauaa miettiä kunpaan sitä lähtisi. Tällä hetkellä tuntuu, että on täysin riippumaton mistään. Voi tehdä käytännössä katsoen mitä tahansa, eikä ole sidoksissa minnekään.
Kai sitä voisi kutsua totaaliseksi vapaudeksi. Vaikken sitä aikaisemmin olisi uskonut, minä tosiaan nautin tästä. Eikä tämä todellakaan ole loukkaus ketään kohtaan tai minkäänlaista syytöstä siitä, että kukaan olisi meikäläistä Raumalla "kahlinnut". Päinvastoin. Tiedän että aina on paikka, jonne voi palata. Aina on ihania ihmisiä, joita kaivata. Ja vaikka olen tässä hehkuttanut kuinka ihanaa täällä on, en ole ketään unohtanut. Vaikka tuskin itse Raumaa tuleekaan ikävä, ihmisiä kyllä. Mutta sen sanon, että aion nauttia tästä vuodesta kyllä täysillä! :)
Viikko on mennyt uskomattoman nopeasti. Suurin osa päivästä menee töissä (n. 10h / pv) ja vapaa-ajalla koittaa sitten vähän kerätä energiaa nukkumalla tai shoppailemalla. Totesin tuossa jo pari päivää sitten, että en edes halua ajatella että miten sitä joskus Suomeen enää palaa. Tarvitsee varmaan lähettää jokin tavarakontti meriteitse etukäteen, että saa koko omaisuuden mukaan. Täällä kun on liikaa kaikkea ja aivan liian halvalla. ;)
Töissä menee edelleen paremmin kuin mukavasti. Hevosia alkaa pikku hiljaa muistaa nimeltä ja hommat rutinoituvat, eikä tarvitse enää samalla tavalla stressata kuin alussa. Ajoissa olen ollut joka päivä (!), joten voi olla että palaan täältä sitten joskus aikataulullisesti ryhdistyneenä. ;) Se aussityttö, josta aikaisemmin kerroin, sai kenkää. Se ei tosin tullut yllätyksenä, mutta täytyy sanoa että melkein olisi vielä tämän viikon ollut tarvetta boksien siivoajalle, sillä nyt sitten teemme Fannin kanssa vähän pidempää päivää, kun tuon tytön hommat jäi meille. Mutta hei, lisää tunteja, lisää rahaa. Rahantuloa ei vaan voi estää. ;)
Nautin edelleen suunnattomasti näiden hevosten herkkyydestä ja luulen että tarvitsee vielä joskus itsekin hommata täysiverinen, sillä sen verran olen näihin tykästynyt. Joskus tuon herkkyyden kyllä unohtaa, niin kuin eräs kaunis päivä radalla. Olin taluttanut tallilta yhden tamman radalle ja matkalla jo huomasin, että kyseessä on astetta dynamiittisempi tapaus, kun ei paljoa malttanut kävellä matkan aikana. No, laitoin tuon sitten varikolla kiinni molemmilta puolilta ja menin satuloimaan toista hevosta. Hetken päästä tajusin, että tamma repi itseltään loimea pois ja komensin ensin kauempaa, ei vaikutusta. Kävelin tamman eteen ja läpsäytin kerran käsiä yhteen hyvinkin neutraalisti ja siten, ettei normaali suomipoku olisi reagoinut siihen mitenkään. Tämä taas hyppäsi pystyyn ja repi itsensä irti naruista. Eli joo, ei siinä sitten muuta, kuin pörisevä poni takaisin kiinni, kun malttoi laskeutua maantasalle ja opin ainakin sen, ettei näitä niin kauheasti tarvitse komentaa. Mutta onneksi mitään tämän ihmeellisempää ei ole tullut sählättyä. :)
Tänään aamulla kuulin radalla, että ensi viikolla olisi työpaikan vaihto edessä. Trevor, jolle meikäläisen piti heti mennä tarvitsee ensi viikosta eteenpäin työntekijää ja kun näin oli alunperin sovittu, siirryn sinne. Oli positiivista kuulla, että Damian ei olisi meikäläistä mielellään sinne päästänyt ja paikka on kuulema aina auki, jos ei tuolla ala hommat luonnistua tai haluan muuten vain palata takaisin. Eli nyt kun alkaa olla yhden tallin rutiinit ja hevoset päässä, niin ei kun uutta opettelemaan. ;)
Viikon jälkeen alkaa tajuta, että fyysistä tämä homma tosiaan on. Hieman tuo alaselkä nyt taas kenkkuilee, niin kuin aina kun lihaksisto on päässyt vähän huonommaksi. Huomaa kyllä heti kun on ollut taukoa ratsastuksesta -niin kuin tänä kesänä-, ettei tuo kestä ihan samalla tavalla kuin ennen. No, eiköhän se tästä viikossa parissa taas normalisoidu kun vaan painaa duunia ja lihakset kehittyy. Tietää kuitenkin, että miksi se reagoi ja mistä, joten osaa hiukan sitä varoa ja miettiä työskentelyasennon sen mukaan. Mut hei, täältä saakin särkylääkkeitä ruokakaupasta! :D Salikortin haen heti kun kroppa tottuu tähän duuniin ja kunto alkaa olla sitä luokkaa, että energiaa riittää myös töiden lisäksi liikunnan harrastamiseen. Aion tulla Suomeen ensi kesänä rantakunnossa ja ruskettuneena, ettäs tiedätte! :D
Ruokaa saa syödä ihan kunnolla, ettei virta lopu kesken päivän. Tuota suklaata menee myös ihan kohtuudella, melkein levy päivässä on nyt tähän asti vedetty. Mutta voi melkein hyvällä omalla tunnolla vetääkin, kun on tuo kulutus vähän eri kuin vaikka kuukausi sitten. Eikä Annalla ole nyt mitään kommentoitavaa tähän suklaa-asiaan. ;) Ja kun joku pohti, että miten mun kasvisruokavalio soveltuu lihansyöjien maahan, niin voin sanoa ettei mitään ongelmaa! Täällä on melkein helpompaa olla kasvissyöjä kuin Suomessa, sillä esimerkiksi tofu- ja soija-ruokien valikoima on kaupassa huima Suomen valikoimaan verrattuna. Myös rafloissa on kasvisvalikoimaa ja ostin vielä tuollaisen tehosekottimen, joten kasviskeittoja on tullut väännettyä kotona. Hyvää, kevyttä ja terveellistä!
Siitä tämä muuten on hassua kansaa, että kahvikulttuuri on jokseenkin erilainen. En enää yritä kahviloissa edes tilata "normaalia kahvia", sillä nämä eivät tiedä sellaista käsitettä. Aina osoitetaan järjettömän pitkää listaa erilaisia erikoiskahveja ja usein tulee sitten tilattua ihan capuccino tai long black, johon yritetään vielä tuputtaa sokeria tai maitoa. Ei kiitos, olen paljasjalkainen suomalainen ja juon yleensä kahvini mustana. Ja nämä ihmettelevät. ;)
Tulipas taas sekalaista tekstiä kun koitan taas tunkea miljoona asiaa samaan blogimerkintään. No, koitan kirjoitella tässä joku päivä vähän tarkemmin, että mitä mä täällä nyt oikein teen työkseni. Monelle se on varmaan vähän hämärän peitossa, kun taisin vain epämääräisesti ohimennen ilmoittaa useammalle, että "Lähden Australiaan hoitamaan laukkahevosia. Moikka!" :)
Australia kiittää, kuittaa ja Suomen tyttö painaa pään tyynyyn! See ya! :)
H
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti